Liedon VPK:n syntyvaiheita

Ensimmäiset julkiset esitykset palokunnan perustamisesta Lietoon on kirjattu 25.5.1928. Parin vuoden valmistelun jälkeen Liedon VPK perustettiin kunnantuvassa kesäkuun 29:ntenä päivänä 1930 pidetyssä kokouksessa, johon oli eri puolilta Lietoa saapunut 21 miestä. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Otto Posti ja sihteeriksi Matti Herranen.

Otto Posti, Mauno Vanhalinna, A.N. Sariola, Juho Hiisku, Matti Herranen ja E.N. Höijer muodostivat palokunnan ensimmäinen hallituksen, jonka tehtävänä oli sääntöjen vahvistaminen, jäsenten kerääminen ja kaluston hankinta. Vuoden 1930 aikana liittyi palokunnan perustajajäsenten lisäksi 69 toimivaa ja 66 kannattavaa jäsentä.


Palokunnan kalusto

Liedon kunta lahjoitti VPK:lle 24 käsivoimaruiskua, jotka oli sijoitettu taloihin ympäri Lietoa ja 10.000 markkaa niiden kunnostamiseen. Samaan tarkoitukseen saatiin Liedon paloapuyhdistykseltä 10.000 markkaa. Palokunta antoi vetoomuksen myös liikkeisiin ja yhdistyksiin, 26:sta anomuksesta viisi antoi myöntävän vastauksen - Yliskulman Osuuskauppa, Osuusmeijeri, Osuuskassa, Aliskulman Nuorisoseura, joista jokainen lahjoitti 500 markkaa. Lisäksi Keppolanseudun pienviljelijäyhdistys lahjoitti 50 markkaa. Näillä varoilla korjautettiin ruiskut Wahlroosin ruiskutehtaassa Turussa ja ostettiin uudet letkut. Samoihin aikoihin olivat Turun, Kaarinan ja Maarian VPK:t, jotka usein kävivät Liedossa avustamassa harjoituksissa ja palonsammutuksissa, siirtymässä motorisoituun kalustoon. Myös Liedossa oli huomattu, että konevoimaruisku oli välttämätön tehokkaassa sammutustyössä ja Liedon osuuskaupan avustuksella hankittiin edullinen, mutta ensiluokkainen Mäntän tehtaan valmistama moottoriruisku 18.000 markalla.

Liedon VPK:n viiri
 

Ensimmäinen paloauto

Kaluston ja miehistön kuljetusta varten piti saada halvalla hyvä auto, sen saamiselle lankeaa kiitos Yrjö Vuolalle ja Mauno Vanhalinnalle. Heidän johdollaan konstruktoitiin 5.000 markkaa maksaneesta vuoden 1926 -mallisesta Studebaker -henkilöautosta hyvin onnistunut kalustoauto, joka oli senaikaisista paloautoista parhaimpia. Auto oli hälytyskäytössä aina vuoteen 1960 saakka. Nyt autovanhus on museoitu ja toivottaa paloaseman aulassa vieraat tervetulleiksi.

 

Sammutussopimukset

Vuonna 1935 tehtiin uuden palolain edellyttämä sopimus Liedon kunnan ja Liedon VPK:n välille. Sopimuksen mukaan VPK toimii kunnan palojärjestyksessä tarkemmin määrättynä kunnallisena palokuntana saaden kunnalta 15.000 markkaa vuodessa sekä käyttöönsä paloaseman ja siellä tarvitsemansa valon, veden ja sähkön. Palokunnan toiminta tuli nyt varmemmalle pohjalle ja sen toiminta vilkastui.

Marraskuun 5:nä 1973 Jorma Rauli ja Pentti Jäälinna allekirjoittivat VPK:n puolesta kalustonluovutussopimuksen, jossa VPK:n paloauto (Land Rover vm.1962) ja silloinen kalusto luovutettiin Liedon kunnalle. Auto ja kalusto oli edelleen VPK:n käytössä, mutta niiden ylläpidosta huolehti kunta.

Vuonna 1976 voimaan tulleen palo- ja pelastuslain mukainen sammutussopimus allekirjoitettiin 1982, jonka Liedon kunta irtisanoi 1986. Uusi sopimus allekirjoitettiin 2.7.1987, jonka johdosta VPK:n kotivarallaolo päättyi.

Vuoden 1997 alusta Turun palolaitos otti vastuulleen Liedon palotoimen hoitamisen ja sammutussopimus muuttui VPK:n ja Turun palolaitoksen väliseksi sopimukseksi.

Aluepelastuslaitos perustettiin vuonna 2003, jolloin Varsinais-Suomen pelastuslaitos korvasi palokuntasopimuksessa osapuolena olleen Turun kaupungin palolaitoksen.


Osastojen autoistaminen

Aseman seudulle, jossa palokunta toiminta oli vilkasta, päätettiin perustaa toinen sammutusyksikkö hankkimalla sinne kalustoa. Hankkeen keskeytti talvisota, mutta vuonna 1940 Chevrolet -auto myytiin ja tilalle ostettiin Ford -merkkinen käytetty kuorma-auto, johon sijoitettiin moottoriruisku ym. kalustoa.

Vuonna 1954 sai kolmas eli Yliskulman osasto oman paloauton, joka oli sijoitettu osuuskassan autotalliin. Auto oli Land Rover -merkkinen ja valmistettu Englannissa. Auto muutettiin paikallisiin oloihin paremmin sopivaksi Nummelan autokoritehtaassa Turussa. Täydellisen sammutuskaluston lisäksi siinä oli 180 litran vesisäiliö. Sen hinta oli 890.000 markkaa, josta 800.000 saatiin kunnalta ja 90.000 yksityisiltä lahjoittajilta.

Palopäällikkö Mäen aloitteesta kunnan valtuusto myönsi summan hälytyssireeniä varten, joka asennettiin vuonna 1955 pääpaloaseman katolle. Varsinkin kesällä, kun miehet olivat peltotöissä, se oli mainio hälyttäjä.

Liedon VPK:n poikaosasto

Vuonna 1952 perustettiin poikaosasto, jonka tarkoitus oli järjestyssäännön 1§ mukaan seuraavasti: "Liedon VPK:n poikaosaston tarkoituksena on koota kasvuiässä olevia 12-16 vuotiaita poikia vapaaehtoisen palokuntatyön piiriin, jossa heidän ikäkaudelleen sopivilla harjoituksilla, oppitunneilla ja muulla sopivalla tavalla toteutetaan rehtiin palokuntalaishenkeen ja antaa heille perustavaa laatua olevaa palokuntalaistietoa ja taitoa." Poikatyön ensimmäinen ohjaaja oli Ilkka Syrjänen. Vuonna 1977 palokuntapoikatyöhön tuli uutta väriä, kun tytöt osallistuivat toimintaan, tämän jälkeen ilmeni tarve muuttaa poikaosaston nimi nuoriso-osastoksi.


Liedon VPK:n naisosasto

Palokunnan naisosaston perustamisesta keskusteltiin VPK:n syyskokouksessa 22.11.1953. Naisosaston perustamiskokous pidettiin 10.1.1954, jonka puheenjohtajana toimi Kaarina Halme ja sihteerinä Sylvi Sairanen.


Liedon VPK:n hälytysosasto

Kunnan esittämät vaatimukset päivystykseen osallistuvien miesten koulutuksen, ammattitaidon ja fyysisen kunnon osalta kasvoivat. Niinpä vuonna 1985 perustettiin erillinen hälytysosasto, jonka jäsenet täyttävät vapaaehtoiselle pelastushenkilöille asetettavat koulutus- ja fyysiset vaatimukset, sekä tuntevat heille asetetut velvollisuudet.


Liedon VPK:n veteraaniosasto

Palokunnan veteraaniosasto on yhdistyksen osastoista nuorin. Se perustettiin 2007, jotta kenenkään ei tarvitse jäädä VPK-toiminnasta eläkkeelle.

 

Palokunnan historissa kääntyi uusi lehti 1.6.2012, kun VPK muutti Nuolemon (Pajakuja) paloasemalta (1971-2012) uusiin paloasematiloihin Liedon Loukinaisiin (Köysikuja).